Tällä kolmannella viikolla pääsin jo nostamaan vähän treenivauhtia ja -määriäkin. Ja vihdoin, oi vihdoin pääsin myös suunnistamaan! Viimeksimainittu on rakas lapsuudesta jo mukaan jäänyt harrastus ja elämäntapa, joka tälläkin kertaa nosti tunnelman kattoon. Linnut lauloivat, sammal tuoksui ja jep, kengät kastuivat, fantastista! Tässä voisi jo kuvitella, että olen suurenkin uroteon tehnyt ja taistellut läpi pitkän radan, mutta todellisuudessa olin reissussa nelisenkymmentä minuuttia ja siitäkin hölkkäsin ison osan tiellä.
Joo-o, hölkkäsin! Tai ehkä se oli enempi hiipimistä, mutta mielestäni kuitenkin pykälän kävelyä vauhdikkaampaa... Eikä sattunut, vaan tuntui oikeastaan tosi hyvältä. Niinpä uskalsin tämän viikon aikana kokeilla pari kertaa uudestaankin pientä hölkkäilyä. Jes, suunta ylöspäin!
Hiukan vähempi hihkumista oli taas sen vaa'an kanssa. Kilo, siis vaivainen, säälittävä kilo oli lähtenyt tällä viikolla! Tämä on todella pitkä taival... No joo, ei se nyt tokikaan ollut pakkia suoranaisesti, mutta silti. Alkaa näyttää siltä, että ihan samaa vanhaa kyytiä ei kannattaisi herkutella. Katsotaan nyt vielä, josko pikku hiljaa kasvavat treenien kestot muuttaisivat tilannetta. En vielä suostu heittämään suklaita kokonaan naulaan!
Viikon liikkuminen:
la 5min hölkkä + 20 min kävely (+ suunnistuskisapaikalla hengailua & ulkoilua)
su 20min kävely (esikoisen vienti lähtöön) + 40min kuntosuunnistus, josta noin 20min hölkkää tiellä)
ma 30min vaunukävely
ti 10min hölkkä (ympäri leikkipuistoa 2veen touhutessa hiekkalaatikolla) + 20min kuntopiiri terassilla (2veen kanssa)
ke lepo (junnujen suunnistustreenissä ohjaajana, joten ulkoilmaa jees, mutta melko paikallaanoloa)
to 30min vaunukävely (2vee rattaissa, juniori kantoliinassa) reippaammin + keskivartalon kuntopiiri 20min
pe 15min hölkkä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti